Kevättä ,kevättä...


Tänä aamuna heräsin auringonpaisteeseen. Ei se ikkunasta silmiin paistanut mutta heräili kilpaa minun kanssani. Kävin kuvaamassa muutamia kukkia tuosta puutarhastani teillekin iloksi.
Eilen yöllä tulimme kotiin ja toivotaan että raskaat pari kuukautta olisi jo hellittänyt otettaan. Eihän suru mihinkään katoa se kulkee mukana ja kuuluu elämääni nyt.
Lentokoneessa ainakin oli tärinää ja vaappumista, voimakkaat tuulet oli vastassa Frankfurtin kentällä. En ole mikään lentofani! Ja siitä vielä muutama tunti ajoa kotiin, mutta täällä ollaan ja kiva nähdä että kevät on edennyt.




Tämäkin tuossa kukkii. Ja olen iloinen näistä sillä normaalisti näitä oli vain jouluna saatavilla siis siellä Suomessa. Meillä näitä on enemmän keväällä. Kun tulin ekoja kertoja Saksaan niin jouluna juurikin kaipasin Hyasinttia, ihana tuoksu. Nyt näitä on puutarhassa nupullaan ja osa auennutkin jo.

Meillä luvassa 22 plussaa viikonloppuna eikä se todellakaan ole aprillipilaa vaan totta ja se tietää puutarhahommia. Jokohan vois jättää villasukat pois....

Mukavaa viikonloppua kaikille ja iloitaan siitä mitä meillä on!

Kotiin iskälle terkkuja!!! Kohta sielläkin jo pääsee puutarhaa kupsuttamaan :)


Kommentit

  1. 22 astetta kuulostaa ihan lupaavalta!

    Ihanaa, että kevät oli ottamassa sinua vastaan, kun palasit kotiin.

    VastaaPoista
  2. Onpa siellä jo lämmintä ja kesäistä. Suru vie oman aikansa ja sitä ei ole helppa kantaa.
    Mukavaa kesäaikaa ja kivoja puutarha askareita.

    VastaaPoista
  3. Sinulla on paljon pitempi kesä kuin meillä täällä!

    VastaaPoista
  4. Teillä on jo niin kesäistä :) Auringonpaiste ja kauniit kukat tuovat lohtua, ne näyttävät että elämä jatkuu, kauniit muistot mukanaan.

    VastaaPoista
  5. Kun suru kerran koskettaa, niin se kulkee mukana aina, aluksi tuntuu, että pakahtuu siihen suruun, mutta kun aikaa kuluu suru muuttaa muotoaan ja mieleen tulvahtaa lämpimiä rakkaita muistoja ♥
    Lämmintä huhtikuun alkua Sinulle Esther ♥♥

    VastaaPoista
  6. Kyllä siellä on jo lämmintä!
    Suru kestää pitkään, ei se ihan heti helpota, tiedän sen kokemuksesta.
    Se jää asumaan...

    VastaaPoista
  7. Toivottavasti oli rentouttava reissu, pitkästä matkustamisesta huolimatta. Suru kulkee mukana, ikävä palaa usein mieleen, mutta valitettavasti se kuuluu elämäämme.
    Kauniit kukkaset ilostuttavat kotiintulijaa.
    Ja arvaapas mitä? Yllätyin eilen iloisesti kun kaupan kukkavalikoimissa oli orvokkien lisäksi keväthyasintteja!
    En vielä ostanut, kun pakkasia luvassa yölle. Ehkä ensi viikolla haen ja kuljetan ruukun yöksi eteiseen ;-)
    Aikani on mennä hurahtanut ties missä. Yhtä sun toista on tehtävänä ja bloggailu on jäänyt. No, ehkä se tästä...
    Aurinkoista viikonloppua :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi ja kommentit ilahduttavat aina.
En pysty jokaiseen kommenttiin vastaamaan yksitellen, mutta tulen blogivierailulle!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogitarina 2 LUPAUS

Kesäiset muistilaput, vai tarvitseeko niitä?