Siirry pääsisältöön

Teemakuun kollaasit, maaliskuu 2/6

Teemakuun kollaasit Visio, Epätoivo

Epätoivo, se vie mukanaan, se takoo moukarilla päähän, selkään, se lentää uniin ja vie mukanaan syviin vesiin.
Sen tunteen koin eilen koirani kanssa se jo 11v. Narttukoira, aina terve, iloinen mutta nyt kaikkea muuta. Onneksi meille saa eläinlääkärin tulemaan kotiin. Hiukan jo oireista päättelin mikä on vikana mutta ikinä ei näin ole reagoinut. Asia jo tänään parempi ja antibiootti jatkuu, ja odotellaan josko vielä toipuisi, toivetta on, mutta se epätoivo kun ei voi tehdä mitään. Kuvasin epätoivoa piirroksessani, piikkejä, moukaria kun se takoo selkärankaa, se olemusta viedessään mukana. Epätoivoa voi kokea niin herkästi ja yllättäen.. se on elämässä aina läsnä. Se koskee meitä kaikkia. Tällä hetkellä se kohdistui koiraani.


VISIO ja sen toteutus,
aiheena TUNTEET

Kerro ensin mitä ajattelit tehdä, se voi olla idea, malli, tekniikka, tunnelma jne. 
Anna luovuudelle tilaa muokata lopputulosta. Tekniikka ja aihe vapaa. 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Kommentit

  1. Epätoivossa tuntee avuttomuutta, se on kamala tunne, ei voi tehdä mitään.

    Voi koiraa, toivottavasti asiat kääntyvät parempaan.

    VastaaPoista
  2. Hyvin kuvattu epätoivo-sinne teille valoa sinne epätoivon keskelle ja semppiä.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti tilanne on alkanut jo helpottaa ja epätoivo hiipuu taka-alalle. Kyllä ihminen on niin avuton monen asian edessä. Ei voi tehdä mitään, vaikka kuinka haluaisi auttaa.

    Liikuttavasti olet kuvannut sanoin epätoivon, mutta myös kuvasi on tosi vaikuttava. Se on myös kaunis, vaikka siinä moukarit takovatkin.

    VastaaPoista
  4. Kylkiluut kuin toivon siivet... se tuli ekana mieleen kuvasta ennen kuin luin tekstin. Toivottavasti siivet kantavat ja hauveli voi paremmin. Epätoivo on kurja tunne.

    VastaaPoista
  5. Joitakintulehduspesäkkeitä keuhkokuvasta näkyy ;D Epätoivo iskee, kun haluaisi pientä auttaa vaan ei voi.
    Työsi on upea, epätoivoa siinä näen.

    VastaaPoista
  6. Epätoivostasi tuli hyvin kaunis työ. Hiukan on toivon valoa näkyvissä. Toivottavasti epätoivo väistyy pois ja koira paranee.

    VastaaPoista
  7. Upea työ, tunteesta joka iskee välillä. Piikit ja moukarit takovat armotta. Työn tunnelma välittyy upeasti. Voi koiraparkaa. Eivät osaa itse kertoa ja peittävät mahdollisimman pitkään huonon olonsa.
    Toivottavasti antibiootit auttaa. Tiedän tunteen , omakin koiravanhus kolme kertaa antibiooteilla tänä talvena. Toipui vielä, mutta .....kesä on viimeinen :-(
    Jaksamishaleja sinulle Esther ja anteeksi, etten ehtinyt aiemmin kommentoida.
    Läheinen on taas sairaalassa, joten ajatukset ja itsekin, olin muualla pari päivää.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kaikille ja koirulikin voi jo tosi hyvin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos vierailustasi ja kommentit ilahduttavat aina.
En pysty jokaiseen kommenttiin vastaamaan yksitellen, mutta tulen blogivierailulle!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogitarina 2 LUPAUS

Tarinan aloittaja ja inspiroija on UUna tästä hän aloittaa ja meitä on jatkajia jokunen, tule mukaan lukemaan mielenkiintoista tarinaa!

Blogitarina 2: Lupaus Viininpunaiset samettiverhot on vedetty ikkunan eteen. Ne yrittävät pitää pimeyden ulkona, mutta eivät onnistu. Tunnen kuinka pimeys on valunut raoista sisään, valunut nurkkiin, sängyn alle, lipaston taakse, mieleeni.
     Tummat verhot pitävät myös valon ulkona, koska verhoja ei vedetä edestä edes päivisin: kirkas valo vihloo äidin silmiä ja sairasta sisintä.
     On hiljaista, kuuluu vain äidin raskas epätoivoinen hengitys. Koko kaupunki nukkuu, muu perhe nukkuu. Olen valvonut äidin vuoteen äärellä jo monta yötä. Aamuyöllä Helga tulee vapauttamaan minut hetkeksi nukkumaan.
Silmäni kiertävät huonetta uudelleen ja uudelleen. Sänky, seinällä äidin kirjoma mietelause "Uskollista ja nöyrää Jumala rakastaa", yöpöytä täynnä lääkepurkkeja, lipasto, jonka päällä äidin koristeellinen peili. Se on hänen aarteensa, l…

MakroTex kukka

Pieni Lintu haastaa jälleen MakroTex aiheella Kukka, täsä sminun vastaus haasteeseen.
Vielä en laita kukkia puutarhasta vaikka siellä jo elämää onkin..

Klikkaa katsomaan muiden kauniita kukkia!

Kesäiset muistilaput, vai tarvitseeko niitä?

Ja ettei nyt ihan helppoja ole niin, ensin tietenkin tein tuon kukkamaljakon. Eli päällystin narulla muovimukeja. Käteviä parvekkeella ja tietenkin voi käyttää erivärisiä naruja.
Ja tein muistikortin :)


Ja tämä toinen on kehitelty tikuista, pienistä oksista ja liimaltu yhteen. Hiukan hatara mutta menee parvekkeella myös. Tämäkin muistikortti :)

Näillä aloittelen. Viritelmiä on päässä, eli ideoita mutta se toteutus.!


Nyt etsitään ispistä esineistä, materiaaleista ja tavaroista, olisko siis vaikka TAVARATAIDETTA miten itse kukin aiheen haluaa tulkita Teemakuun kollaasit ideoi! Mukaan vaan muutkin ideoimaan!